1 CORINTIOS
Corinto marcacho creyicoqcunaman apostol Pablu punta caq cartaconqan
Corinto marcaqa alli jatun marcam carqan. Tse marcaqa carqan canan tiempu Grecia niyashqan nasionchomi. Manaraq apostol Pablu chaptenqa, manam pipis tsecho musyayarqantsu Jesucristupa alli willaquininta. Pablu willapäcuptinran, waquin nunacuna Jesucristuman creyicuyarqan.
Tsechomi Pablu tärarqan juc wata y joqta quilla rurin, Jesucristuman creyicoqcunata shumaq patsacätsir (Hch 18.11). Tsepitanam eucorqan juc marcacunapana willapäcoq. Tse marcacunacho quecarmi, wiyarqan tse Corintocho quecaq creyicoqcunapaq mala notisiata. Tse notisiatam chätserqan Cloepa castan. Tse creyicoqcunaqa manam Diosnintsic munashqannotsu cawayarqan. Tsemi chiquinacur, “Noqacunapa yachatsicoqnïcunam mas alleqa yachatsicun” nir, grupu, grupu raquicashqa caquicayarqan (1.10 3.3-4). Jina yachaq tucurishqam caquicayarqan (3.18). Pablupaqpis wasan rimarmi quecayarqan (4.3-4). Madrastanwan pununacoqcunatapis manam piñapäyarqantsu (5.1). Mana creyicoq autoridacunamanmi tsatanacur caquicayarqan (6.1-11). Jina majayoqcuna imano cawacuyänantapis manam musyayarqantsu (7.1-7). Imajinpaq sacrificashqa etsa causam penqapänacur caquicayarqan (8.1-13). Pablupaqpis “Manam apostoltsu” nirmi pensecayarqan (9.1-27). Tsecunapaqmi shumaq willaparqan. Jina willaparqanmi Diosta adorayänan wayicho quecar imano cayänanpaq caqtapis (11.1-16). Jina piñaparqanmi Santa senatapis Dios munashqanno shumaq selebrayänanpaq (11.17-34). Tsepitanam willaparqan Santu Espiritu cada unuta yachenincuna qoptin imano yanapanacuyänanpaqpis (12.1-31). Tsenollam rasonpa caq cuyanaquipaqpis willaparqan (13.1-13). Jina willaparqanmi juntacäyanqanchopis willapäcuyanqan öra shumaq tantiyecur llapanta rurayänanpaq (14.1-40). Jina willaparqanmi cawarimi asuntutapis (15.1-58). Tsecunata willaparmi, que cartata Pablu apatserqan shumaq cäyicur allita rurayänanpaq. Tsenollam jina willarqan ofrendata ellurëcayänanpaqpis (16.1-4), y tse creyicoqcuna cartancunacho llapan tapucuyanqantam contistarqan.
Que cartata meno carpis escriberqan pitsqa chunca chuscu (54) wata quecaptinmi.
Pablupa saludaquinin
1-2Noqa Pablutam Teyta Diosnintsic boluntaninwan acramashqa Teyta Jesucristupa apostolnin canäpaq, y wauqintsic Sosteneswanmi que cartata cartacayämü, Teyta Diosnintsicman Corinto marcacho creyicoq wauqicuna panicuna. Jesucristurecurmi Teyta Diospa acrashqan cantsic, y pemi munan jinantin marcacho Teyta Jesucristuman marcäcoqcunaqa pellapaqna canantsicpaq. Pëqa llapantsicpa Teytantsicmi. 3Diosnintsic y Salbadornintsic Jesucristu alli queninwan imecachopis yanapecushï alli pasaquicho cayänequipaq.
Imapitapis Dios Yayata agradesicushun
4Wauqicuna y panicuna, qamcunarecurmi Teyta Diosta imepis agradesicü. Pemi Teyta Jesucristuman creyicuyanqequirecur alli queninta musyatsiyäshorqonqui. 5Qamcunataqa pemi yanapayäshunqui llapanchopis alli cäyicur parlayänequipaq, y alli yacheniquicunawan yachatsicuyänequipaq. 6Tsenopam Teyta Jesucristupa alli willaquininta willapäyanqaqno shumaq cawacur creyiquiniquicunacho alli patsacashqa quecayanqui. 7Tsemi Dios imecachopis ofisyiquicuna qoyäshurniqui, yanapecayäshunqui, pe munashqanno cawacur Jesucristu cutimunanta shuyaquicayänequipaq. 8Tsenomi yanapayäshunqui alli tsaracuyänequipaq asta que patsapa usheninyaq. Tsenopaqa manam pipis imapitapis shimpipäyäshunquinatsu Teyta Jesucristu que patsaman cutimunan junaqpis. 9Diosqa änimashqantsiccunata cumplinmi. Tsemi tsurin Jesucristuwan jucnolla cawanantsicpaq acramashqantsic, y Jesucristoqa Diosnintsicmi.
Jesucristuman creyicoqcuna juc shonqunolla cawacuyänanpaq Pablu yachatsicun
10-11Cuyashqa wauqicuna y panicuna, Cloepa castanpita shamurmi, willayämashqa liryacur caquicayanqequita. Tsemi Teyta Jesucristupa jutincho mañecuyaq mana raquicar ushashqa cayänequipaq; antis tsepa rantin shumaq juc yarpellana y juc shonqunolla cayänequipaq. 12Waquinniquish nicayanqui: “Noqapa yachatsiquinï alli cashqanta.” Waquinniquinash niyanqui: “Apolupa yachatsiquininmi mas alleqa” nir. Waquinniquinash “Pedrupa yachatsiquininmanmi noqaqa creyicü” nir. Waquinniquinash “Noqaqa Jesucristupa yachatsiquininllatam creyï” nir. 13¿Tseno cayänequipaq acasu Jesucristoqa ramacar ushashqacu quecan! Masqui yarpäcurcuyë: ¿Acasu noqacu salbayänaqpaq cruscho wanorqä! ¡Nï manam noqapa jutïchotsu bautisacuyarqonquipis! 14Imallatam Diosnintsicta “grasias” nicurï, qamcunata mana bautisayanqaqtam. Unicoqa Crisputawan Gayullatam bautisarqä. 15Tsemi ni meqequi “Noqataqa Pablu quiquinmi bautisamashqa” nita puediyanquitsu. 16Perdonecayämë casi qonqaquicü Estefanaspa castancunata bautisanqäta. Tsepita mastaqa manam ni pita bautisanqäta yarpätsu. 17Porqui Cristoqa cachamashqa manam nunacunata bautisanäpaqtsu; sinoqa salbasionpaq alli willaquininta willacunäpaqmi. Y tseno willapäcorqa, manam nunacuna allapa yachaq cashqäta alabayämänanpaqtsu willapäcü. Tseno carqa, Teyta Jesucristu cruscho wanonqantapis mana caqpaqchi churarïman.
Diospa yacheninwanqa manam iwalantsu nunacunapa yachenin
18Mana creyicoq condenadu nunacunaqa Teyta Jesucristu salbamänantsicpaq cruscho wanonqanta willapäcuptïpis, bujunädapaqmi churariyan; peru noqantsicpaqqa tse willaquinin salbasionpaq carninmi, Diospa puedeq queninpita. 19Tsepaqqa Diospa palabranpis quenomi escribirëcan:
“Allapa yachaq nunacunapa yachenincunatapis mana caqpaqmi churarishaq,
y alli cäyiquinincunatapis juc cuchumanmi churarishaq” nir.
20Tsemi que tiempucho allapa yachaq y estudiosu nunacunapa yacheninta Dios mana caqpaq churarishqa. 21Diosqa allapa yachaq carmi, musyarqan tse nunacuna yachenincunaman marcäcur peman mana creyiyänanpaq caqta, peru llapan shonquncunawan willaquininman creyicoq caqtaqa salbeconqam tse yachaq nunacuna tse willaquita mana caqpaq churecayaptinpis.
22Israel nunacunam milagrucunataraq riqueta munayan; y mana israel caqcunanam yachenincunaman marcäcuyan. 23Noqacunaqa willapäcuyä Jesucristu salbamänantsicpaq cruscho wanonqanllatam. Tsemi israel nunacunata ofendïcushqa, y mana israel caqcunanam bujunadapaq churariyashqa. 24Peru Dios acrashqan caqcunam siqa, israel carpis o mana israel carpis musyariyan Jesucristullacho Diospa yachenin y podernin quecashqanta. 25Diospa yacheninta bujunädapaq churecayaptinpis, tse yacheqa mas allishmi. Y Diospa puedeq queninta mana caqpaq churecayaptinpis, nunacunapa puedeq queninpitapis mas allishmi.
¿Pitataq Dios Yaya salbeconqa?
26Masqui yarpäcurcuyë, wauqicuna y panicuna, manam allapa yachaqtsu, ni mandacoqtsu, ni presisaqtsu qamcuna cayanqui. Tseno cayaptiquim, nunacuna mana caqpaq churayäshunqui. Tseno captinpis, Diosmi qamcunataqa acrayäshorqonqui. 27Yachaq nunacuna upapaq churecayäshoqniquicunata, y puedeq nunacuna mana sirweqpaq churecayäshoqniquicunata penqacatsinanpaqmi, qamcunata Dios acrayäshorqonqui. 28Aumi, wauqicuna y panicuna, Diosqa que patsacho mana imapaqpis sirwicäyaptiquim, achu ricoq, poqi ricoqllatapis acrayäshorqonqui. Tsenopam presisaq tucoqcunata mana bäleqpaq churarishqa. 29Porqui Diospa nopanchoqa manam ni pipis yachaq tucoq queta puedintsu. 30Peru qamcunataqa Diosnintsicmi yacheniquicuna qoycuyäshorqonqui, Jesucristuman creyicur pewan jucnolla cayaptiqui. Y perecurmi librayäshurniqui, alli nunatanona ticraratsiyäshorqonqui pellapaqna cayänequipaq. 31Tseno captinmi, Diospa palabranpis queno escribirëcan: “Pipis quiquinta alabaconqanpitaqa Diostam alabanman” nir.

Notes


*1:19 Is 29.14

*1:31 Jer 9.23-24