1Morarame ynara tykase Sauu mũkuru, Jonata, typyre puimane a:

— Eropa pirixteu tõ soutatu tõ esaka, iporiry moino akoxi, tykase.

Yrome tumy onurupyra nexiase ynororo toytory poko. 2Sauu nexiase Mikirõ po, Kipea nonory ehpio. Wewe romã zopino tõsesarise nexiase, imaro soutatu tõ nexiase 600me. 3Mokaro maro Ritonõpo maro oturukety nexiase esety Aia. Ritonõpo maro oturukety zupõ tamuruse eya. Aitupe mũkurume kynexine ynororo, Ikapo rui mũkuru. (Ikapo, Pineia mũkurume kynexine, Eri paryme roropa. Eri mokyro, Ritonõpo maro Oturutoh tao erohketyme Xiro po.) Mame tuaro pyra toh nexiase Jonata ytotopõpyry poko.

4Esemary ao atakenaka asakoro topu konõto nexiase, moro ae toytory se Jonata nexiase pirixteu esaka toytotohme. Toiro topu konõto esety Pose nexiase. Zakorõ esety Sene nexiase. 5Toiro topu konõto apotunuru wino nexiase osema atakenaka ytotoh wino Mikima etonie. Zakorõ ipozery wino nexiase Kepa etonie.

6Ynara tykase Jonata tymaro ytokety a:

— Eropa, mokaro Ritonõpo omipona pyra exiketõ esaka, Ritonõpo a takorehmase kuahtao orẽpyra exĩko sytase tuhke pyra kuahtao ro.

7Mokyro a tozuhse:

— Kure oya ahtao tyriko kẽty. Amaro ase, tykase.

8— Aõ, eropa morotona. Mame sosenepone eya xine. 9“Apoaporo, oehpyra ehtoko,” karyhtao aepyrykohtao kyya, aomipona xine exĩko sytase. 10Yrome: “Osehtoko xiaro,” karyhtao, morotona ytõko sytase. Moro ke rokẽ enetupuhnõko sytase, Ritonõpo Kuesẽkõ mokaro poremãkapõko mana, tykase ynororo.

11Mame tõsenepose toto pirixteu tomo a. Toto eneryhtao tyya xine ynara tykase toto:

— Enetoko ke! Epereu tõ tũtãko eutary ae tõtonẽtohkõ ae, tykase toto.

12Mame Jonata tõ tykohmase tyya xine pirixteu tõ soutatu tomo a:

— Onuhtokoh xiaro! Enepotoh nae ynanase enepotohme oya xine.

Ynara tykase Jonata tymaro exikety a:

— Eropa ymaro. Ritonõpo Kuesẽkõ kuakorehmãko mana pirixteu tõ poremãkatohme.

13Morarame topu poko tõnuhse Jonata, tokahmase ynororo akorehmane a. Mame pirixteu tõ maro tãtatapoipitose toto. Tomase toto Jonata a nono pona, ĩkapo totapase roropa toto ipyre puimane a. 14Morarame moro etonatoh poko, otarame 20me orutua kõ totapase eya xine moroto, tupito panõ po. 15Mame moroto pirixteu tõ soutatu tõ esary po enaromỹke toehse. Tõserehse toto emero Ritonõpo poe. Nono tykytyky tykase roropa, otupĩko rokẽ toh nexiase.

16Mame Sauu poetory tõ, osenuhmaketõ Kipea po toh nexiase, Pẽjamĩ nonory po, tuaro ehtoh ekarotohme Sauu a. Mame pirixteu tõ tonese eya xine toetỹse exiketõ samo, xiaxiake tururume ytõko toh nexiase. 17Mame ynara tykase Sauu typoetory tuisary tomo a:

— Soutatu tõ ikuhtoko zuaro jehtohme. Onokãkõ taro pyra hnae? tykase Sauu.

Naeroro tukuhse toto ahtao zuaro toehse toto: “Jonata pyra rokẽ mana, ipyre arone maro,” tykase toto. 18Mame ynara tykase Sauu Aia a, Ritonõpo maro oturukety a:

— Ritonõpo omihpyry ẽ enehta xiaro, tykase Sauu.

Morara tykase ynororo, tymaro xine Ritonõpo omihpyry ẽ tarose exiryke eya xine Izyraeu tõ esemazupurume.

19Yrome Sauu otururuhtao ro Aia maro itamurumehxo panaikato toehse pirixteu tõ soutatu tõ esao.

Naeroro ynara tykase Sauu Ritonõpo maro oturukety a:

— Ah moroto rokẽ nexino, Ritonõpo a ekaropory se hkopyra exino, tykase Sauu.

20Mame toytose ynororo Izyraeu tõ soutatu tõ maro, osetapase pirixteu tõ poremãkase. Mokaro otupĩko rokẽ toh nexiase, osetapãko. Tope tõ etapãko roropa toh nexiase. 21Toitoine epereu tõ, pirixteu akorehmananõ esaka xine aytotyã, toeramase ropa Sauu maro toehtohkõme ropa, Jonata maro. 22Imehnõ Izyraeu tõ tõtonẽse aexityã ypy tõ po Eparaĩ nonory po, tuaro toehse tahtao xine pirixteu tõ epary poko, tõximõse toto pirixteu tõ etapatohme roropa. 23Tõsetapase toto osema ae toytorykohtao Pete-Awẽ moino akoxi. Moro ẽmepyry ae typoetory, tõ takorehmase Ritonõpo a topetõkara poremãkatohme.

24Morarame Izyraeu tõ emero tapotũkehse, jamihme pyra toehse tomirykõke, Sauu omihpyry pokoino: “Popyra exĩko mã toto emero tonahsẽ enapyryhtao jepetõkara onyporemãkara ro jahtao.” Morara exiryke otuhpyra tykohmãse toto. 25Mame itu htaka toytose tahtao xine ano zeni tonese eya xine nono po. 26Tũtãko ano zeni nexiase wewe ae. Yrome onenahpyra toh nexiase Sauu omihpyry kurũke. 27Yrome Jonata tuaro pyra nexiase, tumy omihpyry onetara toexiryke. Naeroro tymyxiry ke ano zeni pitiko tapoise eya, tõse eya. Axĩ tyjamihtase ropa ynororo. 28Yrome toiro soutatu tõturuse, ynara tykase eya:

— Jamihme pyra ynanase emero omise yna exiryke, tonaroximase omy a ynara karyke: “Popyra exĩko mã emero tonahsẽ napyryhtao seroae,” tykase.

29Ynara tykase Jonata:

— Papa omihpyry popyra kynako ipunaka ãkorekehkarykõke eya. Enẽko matose, jamihme exĩko ropa ase pitiko ano zeni enapyryke ya. 30Kurehxo exiry tõtuhse awahtao xine seroae, tonahsẽ tonahse oya xine ahtao, pirixteu tõ typoremãkase oya xine exiry. Otarame tuhkehxo pirixteu tõ totapase exiry tõtuhse kuahtao xine, tykase.

31Moro ae ro pirixteu tõ typoremãkase Izyraeu tomo a, osetapãko toh nexiase Mikima poe Aijarõ pona. Morarame jamihme pyra toehse Izyraeu tomo, tomitapãse toexirykõke. 32Morara exiryke tynapoihpyrykõ totapase eya xine tõtohme, kaneru tomo, pui tõkehko, pui poenomo, totapase moroto eya xine, tõnõko toh nexiase imunuru maro. 33Moro eneryke tyya ynara tykase imepỹ Sauu a:

— Eneko ke! Iirypyryme mã toto Ritonõpo a, tõsẽ õnõko mã toto tũtara ro imunuru ahtao, tykase.

Kui tykase Sauu:

— Azahkuru matose! Topu konõto enehtoko xiaro, tykase.

34Mame ynara tyripose roropa ynororo eya xine:

— Okyno tõ enehpotoko xiaro, pui tomo, kaneru tõ roropa. Etapatoko toto taro õtykõme, iirypyryme pyra oehtohkõme, tõsẽ onõpyra ehtoko imunuru maro.

Morara exiryke tykohmãse ahtao ro tokykõ tonehse eya xine morotona, etapatohme tyya xine. 35Mame Sauu a tynekarory zahkatoh tyrise Ritonõpo eahmatohme. Moro apoto apõ apitoryme ro Sauu nyrihpyry nexiase.

36Mame Sauu ynara tykase tysoutatu tomo a:

— Ehmaropa, ẽmehpyra ahtao ro, pirixteu tõ etapase ropa. Toto enahkãko sytatose, imõkomohpyrykõ apoĩko sytatose emero, tykase Sauu.

— Omoro rokẽ zuaro, tykase toto.

Yrome ynara tykase oturukety:

— Apitoryme sekaropotone Ritonõpo a, tykase.

37Naeroro Sauu tõturupose Ritonõpo a:

— Pirixteu tõ etapase ytõko hano? Toto poremãkapõko mah yna a? tykase Sauu Ritonõpo a repe.

Yrome moro ae onezuhpyra Ritonõpo kynexine. 38Morarame ynara tykase Sauu tysoutatu tõ tuisary tomo a:

— Osehtoko xiaro, tuaro sehtone, onoky rypyry pokoino onezuhpyra toehse Ritonõpo seroae? 39Ynara ãko ase Ritonõpo Kuesẽkõ netaryme, Izyraeu tõ Ewomane netaryme, tyyrypyhpyke exikety etapãko ase umũkurume ahtao ro, tykase.

Yrome onezuhpyra toh nexiase emero. 40Morarame Sauu a tapiakase toto:

— Moroto matose emero; taro ynanase, ywy, umũkuru Jonata maro, tykase.

— Omorohko. Omoro rokẽ zuaro mase, tykase toto.

41Mame tõturupose Ritonõpo, Izyraeu Esemy a:

— Ritonõpo, Imehxo Exikety, oty katohme yna onezuhpyra ma keh seroae? Ajohpãme sã yna ezuhko tuaro jehtohme. Ypokoino te, Jonata pokoino roropa tuaro yna tyriko imenekatoh Urim ke. Yrome Izyraeu tõ iirypyryme toehse ahtao yna ituarõtanohko topu Tumĩ ke, tykase.

Mame Sauu tõ tymenekase Jonata maro. Imehnõ Izyraeu tõ soutatu tõ onyhxiropyra toehse. 42Ynara tykase Sauu:

— Yna apiakako tuaro jehtohme; onoky rypyry pokoino, Jonata, ywy, kyzehno xine Ritonõpo toehse?

Mame Jonata tymenekase. 43Morarame Sauu tõturupose eya:

— Oty myrino? tykase Sauu Jonata a.

— Arypyra, ano zeni pitiko rokẽ ẽno ymyxiry potyry ke touse ya ahtao, tykase Jonata. — Taro ase, orihketyme õmiry poe, tykase Jonata.

44Mame ynara tykase Sauu:

— Kuetapako, Ritonõpo, umũkuru onetapara jahtao, tykase.

45Yrome soutatu tomo a tozuhse:

— Arypyra! Orihpyra mana. Jonata pokoino kypynanohtou Ritonõpo. Yna omiry etapõko ynanase Ritonõpo netaryme, mose ewomãko ynanase onyryhmara oehtohme. Inyrihpyry tyrise eya takorehmase Ritonõpo a exiryke, tykase toto.

Morara karyke Jonata typynanohse mokaro soutatu tomo a.

46Moromeĩpo pirixteu tõ tokahmakehse Sauu a, toytose ropa toto tosaka xine.

47Mame tuisame toehse Sauu ahtao Izyraeu tõ esẽme, tyehnotokõ maro tõsetapase ynororo: Moape põkomo te, Amõ põkomo te, Etõ põkomo te, Zopa tuisary tomo te, pirixteu tõ maro roropa. Emero rokẽ po osetaparyhtao typoremãkase toto eya. 48Mame orẽpyra Sauu tõsetapase amarekita tõ maro typoremãkase toto eya. Izyraeu tõ towomase roropa eya imehnõ toehse ahtao toto ryhmase.

49Mame tumũkue Sauu nexiase Jonata te, Ixiwi te, Maukisua, enara. Ẽxiry apitorymã nexiase Merape, zakorony Mikau. 50Ipyty esety nexiase Ainoã, Aimaa ẽxiry. Sauu soutatu tõ esẽ Apinea nexiase, Nea mũkuru. Nea Sauu zumy akorõ nexiase. 51Kixi Sauu zumy, Nea Apinea zũ maro atakorõme toh nexiase, Apieu mũkuru tomo.

52Mame isene ro Sauu ahtao orẽpyra nexiase osetapary poko pirixteu tõ poremãkary poko. Mame jamihme exiketõ, orẽpyra exiketõ roropa eneryhtao tyya tysoutatume mokaro tyrise eya.