1Moromeĩpo oseruao jeimamyry taropose ahtao konopo oehpyra ro kynexine. Mame ynara tykase Ritonõpo Eria a:

— Ytoko osenepose tuisa Akape a. Konopo enehpõko ropa ase, tykase.

2Naeroro toytose ynororo.

Moroto Samaria po tonahsẽ pyra toehse ipunaka. Morotõkõ etuarimãko toh kynexine yronymyryme. 3Morara exiryke Opatia tonehpose Akape a tyya. Tuisa tapyĩ konõto tao erohketõ tuisaryme kynexine ynororo. (Ritonõpo omiry omipona exiketyme Opatia kynexine, zae exiketyme roropa. 4Urutõ kõ etaetaparyhtao tuisa pyty Jezapeu a, Opatia a 100me urutõ kõ tonẽse, toto ewomatohme, asakoro oramao ypy myhtokoxi, 50me toiro oramao, imepỹ oramao 50me roropa. Tonahsẽ tokarose eya xine tuna maro.) 5Ynara tykase Akape Opatia a:

— Eropa tuna enatyry zupise, iporiry esemary roropa. Otarame onahpoty pixo eneryhtao kawaru tõ orihpyra, jumẽtu tõ roropa. Ahtao kuekykõ onetapapopyra exĩko sytase.

6Mame oturukehxĩpo tãtapiakase toto onahpoty zupitohme eya xine.

7Mame Opatia ytoytoryhtao mõtoino rokẽ tõseporyse Eria maro. Tonetupuhse ynororo eya. Tosekumuru po typorohse Opatia Eria ẽpataka, tõmyty po nono pokoxi. Mame tõturupose ynororo eya:

— Omoro mahno, tuisa? tykase.

8— Ỹ, ywy ase Eria, tykase urutono. — Ytoko zuruse oesemy a, tuisa a, taro jexiry poko, tykase.

9— Repe, tykase Opatia. — Oty tyrise ya popyra oya, jetapapory se oehtohme tuisa Akape a? 10Ajohpe pyra ase, Ritonõpo Oesẽ netaryme, tuisa Akape oupipõko mana emero nono po, sero nono po. Mame imepỹ nonory esẽ arypyra oexiry ekaroryhtao, mokyro a turupose Ritonõpo netaryme: “Ajohpe pyra ase, taro Eria onenepyra ynanexiase.” 11Mame seromaroro jaropory se hma eya, taro oehtoh ekarotohme eya? 12Otara ãko ha aaroryhtao Ritonõpo Zuzenu imepỹ pona jytoryhtao? Mame taro oehtoh ekaroryhtao eya, yrome oenepyra tokurehse ynororo ahtao, jetapãko mana. Wenikehpyra exiko, moino ro poetome ro jahtao Ritonõpo Kuesẽkõ poetoryme ase. 13Tuaro pyra make, Ritonõpo poe urutõ kõ etaparyhtao Jezapeu a 100mãkõ tonẽse ya toto ewomatohme oramãka, asakoro 50mãkomo? Tonahsẽ ekaroase eya xine tuna roropa. 14Naeroro otyme kure jaroporyhtao, tuisa zurutohme, taro oexiry poko? Jetapãko mana.

15Ynara tykase Eria:

— Ritonõpo Imehxo Exikety poetoryme ase. Inetaryme ynara ãko ase oya, Seroae osenepõko ase tuisa a, tykase.

16Naeroro toytose Opatia Akape zuruse. Mame Akape toytose oseporyse Eria maro.

17Mame Eria tonese ahtao ynara tykase Akape eya:

— Omoro mase Izyraeu tõ erekohmane konõto! Opokoino Izyraeu tõ nonory po konopo oehpyra toehse, tykase.

18Mame Eria a tozuhse:

— Arypyra, Izyraeu tõ onerekohmara ase, tykase. — Omoro hkoty Akape, omy roropa, Ritonõpo omipona pyra oexirykõke, oekyry tõ maro, konopo onenehpopyra mana. Ynara exiryke, opoetory tõ mã tyneponãmary rokẽ eahmãko, Paau eahmãko mã toto, tykase.

19— Morara exiryke opoetory tõ ikohmako emero Paau poko urutõ komo, 450mãkomo, tyneponãmarykõ Asera poko urutõ kõ 400mãkõ maro. Mokaro nahpãko mã Jezapeu, opyty. Weporytatoko ypy Karameru pona, tykase Eria Akape a.

20Naeroro toytose toto ypy Karameru pona. Imoihmãkõ oximõme tyripose toto Akape a urutõ kõ maro. 21Mame Izyraeu tõ toporyse Eria a ypy po Karameru po. Ynara tykase ynororo:

— Otãto pixo matou Ritonõpo se nymyry exiketomo? Otupipyra ehtoko. Ritonõpo mokyro tuisa konõto, Kuesẽkomo. Morara exiryke aomipona se awahtao xine aomipona ehtoko. Yrome Paau oesẽkõme se awahtao xine aomipona ehtoko, tykase Eria eya xine.

Yrome onezuhpyra toto. 22Mame ynara tykase ropa Eria:

— Ywy ro rokẽ urutõme ase Ritonõpo poetory. Yrome taro tuhke urutõ mana Paau poetoryme, 450me. Onoky imehxo nah apoto enehpory waro kaino kapu ae? Sukuhtone pahne, tykase Eria Paau poko urutõ komo a. 23Pui enehtoko asakoro orutua komo; toiro Paau a onekarorykomo, etapako, isahkako, apotopokõ apõ po tyritoko, Paau a onekarorykõme. Yrome apoto onukara ehtoko. Ywy roropa apoto apõ rĩko ase. Pui akorõ etapãko ase, isahkãko, apotopokõ pona tyrĩko ase ynekaroryme Ritonõpo a. Apoto rokẽ onyripyra ase. 24Mame apoto enehpõko matose oesẽkomo a, tykase. — Ywy roropa Ritonõpo a apoto enehpõko ase. Mame apoto enehporyhtao typoetory tõ nekarory zahkatohme, mokyro rokẽ jamihme mana. Kuesẽkõme nymyry enetupuhnõko sytatose, tykase Eria eya xine.

— Ỹ, tykase imoihmãkomo, zae õmiry nase, tykase toto.

25Mame ynara tykase Eria Paau poko urutõ komo a:

— Tuhke oexirykõke pui orutua apoitoko osemazuhme; etapatoko, isahkatoko. Oesẽkõ Paau a oturutoko, yrome apoto onukara ehtoko.

26Pui tapoise Paau poetory tomo a, totapase eya xine, tysahkase, apotopokõ pona mokyro tyrise roropa eya xine, mame tosẽkomo a apoto tokaropose eya xine repe, pakeimo poe tãxiahtao pona.

— Yna omiry etako, Paau, tykase. Yrome ezuhtoh onetara toh kynexine, mõtohxo kara. Tuapitose toto tynyrihpyrykõ apoto apõ zomye repe. Yrome apoto otukara nexiase kaino.

27Morarame tãxiahtao toehse ahtao tounohpitose toto Eria a. Ynara tykase ynororo:

— Oturutoko myatokohxo rahkene, ritõme aexiryke! Otarame tỹpokõke roropa mana, otarame toytose ynororo wekase, morara exiryke oetara xine mana. Otarame toytose ynororo mõtohme. Otarame nyhnõko mana, naeroro typakary se mana, tykase Eria.

28Morara exiryke Paau urutõ kõ tõturuse myatokohxo, torẽtyke sã toexirykõke. Tõtokotokose toto tytapemãkõ ke tyratõkõ ke roropa; tumũtase toto tõmirykõ ezuhtohme tynyrihpyrykomo a. Morara tyrise eya xine repe. 29Tykohkohtase roropa repe mõtona xixi toehse ahtao. Morararo tozukurukõ onetara tokurehse toto.

30Mame ynara tykase Eria imoihmãkomo a:

— Ameke hkopyra ehtoko. Xiaro osehtoko ya. Ameke hkopyra toehse toto Eria zomye. Mame Ritonõpo nymyry a tynekarory zahkatoh apõ tukurãkase eya, tykararahse exiryke. 31Mame 12me topu tõ tapoise eya, toiro topu, toiro Jako mũkuru kyryryme, 12me imũkuru tõ exiryke 12me oxiekyrymãkõme toehse. Jũkõ esety tymyakãmase Ritonõpo a Izyraeume. 32Moro topu tõ ke tynekarory apõ tukurãkase eya Ritonõpo eahmatohme. Mame nono tahkase eya tynekarory zahkatoh zomye, otarame 12me rituru pune exikety. 33Mame apotopokõ tyrise eya jahkatoh apõ pona. Pui orutua tysahkase eya, mokyro tyrise eya apotopokõ pona. Mame ynara tykase ynororo eya xine:

— Tuna ẽ aka tuna arykatoko, 12me rituru. Mame tuna ikuãtoko ynekarory pona apotopokõ pona roropa, tykase. Morara tyrise eya xine.

34— Tyritoko ropa, tykase Eria eya xine.

Morara tyrise ropa eya xine.

— Toiro ise ro! Tyritoko ropa, tykase.

Morara tyrise ropa eya xine. 35Mame pehme toehse ahkahpyry tuna ke. Ritonõpo a tynekarory zahkary enepory se Eria kynexine tuhkãkomo a, kutime tuna ke ahtao.

36Mame emero tõtyhkase tahtao, tõturuse ynororo Ritonõpo a:

— Ritonõpo, omoro mase Aparão Esemy, Izake Esemy te, Izyraeu tõ Esemy, ajamitunuru enepoko, Ritonõpome nymyry oekarotohme eya xine, opoetoryme jexiry enetupuhtohme roropa eya xine. Õmiry omipona senohne tyrise ya. 37Jotururu etako, Ritonõpo. Apoto enehpoko inenerykõme, oenetupuhtohme toto a Tosẽkõme, aeramatohkõme ropa oya, tykase Eria Ritonõpo a.

38Mame Ritonõpo a apoto tonehpose kapu ae. Pui pũ tyahkase wewe maro. Topu tõ roropa apoto apõ tyahkase emero. Nono tyahkase roropa. Tãpaise roropa tuna ahkahpyry aka; pehmã tãpaise. 39Mame moro eneryke tyya xine tõsenuruhkase toto, Izyraeu tomo. Tosekumurukõ po typorohse toto tõmytykõ nono pokoxi. Ynara tykase toto:

— Ritonõpo yna Esemy, Ritonõpo nymyry mase. Omoro rokẽ Imehxo Exiketyme mase yna Esemy, tykase toh rahkene.

40Mame ynara tykase Eria orẽpyra samo:

— Mokaro Paau poko urutõ kõ apoitoko; toto eparyino!

Mame tapoise toto eya xine emero porehme, tarose toto eya xine, tyhtose iporiry Kisõ pona, totapase toto eya xine.

41Mame ynara tykase Eria tuisa Akape a:

— Seromaroro ytoko otuhse. Konopo oepyry etãko ase, konopo itamurume panaikato samo.

42Morarame toytose Akape ahtao otuhse, Eria tõnuhse ypy Karameru emory pona. Moroto toepuise ynororo nono pokoxi zupuhpyry tosekumuru po. 43Mame takorehmane a ynara tykase ynororo:

— Ytoko, osenuhmata tuna konõto wino, tykase.

Toytose ynororo. Mame tooehse ropa:

— Arypyra kynako. Onenepyra akene, tykase.

Morararo takorehmane taropozomose ropa 7me osenuhmase. 44Mame 7mã po tooehse ropa ahtao, ynara tykase ynororo:

— Akuru pitiko eneno onuhnõko tuna epoe, zumo pyra ahno emary sã rokene, tykase.

Ynara tykase Eria eya:

— Ytoko tuisa Akape a. Zuruta aotyritohme kahu aka aytotohme tytapyĩ taka, konopo a mokyro akorekehkaryino, tykase.

45Mame okynã pyra kapu xinukutumehme sã toehse akurũ ke, tyryrykane toehpitose, konopo konõto toehpitose. Akape tõtyrise tykahu aka axĩ toytotohme ropa Jezereu pona. 46Mame Ritonõpo jamitunuru toehse Eria a, tymety eary tymyhse eya, tururume toytotohme osemazuhme Akape esemary ae, Jezereu pona, enara.