25
Pehapangam diona sapulo änä' daha, lima matua tambu' anna lima tää'
25:1-13
1 Anna mane naua Puang Yesus: “Maka' lambi'um wattunna umpalako kapahentaanna Puang Allataala, la sihhapam issinna inde tulasam naua: Deem sapulo änä' daha muala oborna anna le'ba'i untammui mesa muane to la kebaine.
2 Indo sapulo änä' daha si limaam, lima matua tambu' anna lima tää'.
3 Indo lima to tä' matua tambu' umbaba oborna, sapo' tä' umbaba polepi minnä'.
4 Sapo' indo ia lima to matua tambu', umbaba ia oborna napasibabapi minnä'na.
5 Sapo' aka maela' sule indo to la kebaine, nasuhum silele tikahu'du' lambi' mamma'.
6 Tappana tängä bengi, iya katamba-tambam tau naua: ‘Sulem indo to la kebaine! Maikoa' tammui!’
7 Bangom siaham indo sapulo änä' daha anna umpapia-piai oborna.
8 Iya nauam indo to tä' matua tambu': ‘Beengkam kami' itim minnä'mu saidi' aka la pi'dem kami' oborki.’
9 Natimba' indo to matua tambu' naua: ‘Tä' mala aka la sikapui'i bäbäkia'. Dotam tia lao polekoa' iko duka' mualli minnä' lako to ma'balu'.’
10 Tappana le'ba'i indo änä' daha to tä' matua tambu' mualli minnä', iya sule siaham indo to la kebaine. Lambi' le'ba'im indo lima änä' daha to matua tambu' sola-sola indo to la kebaine tama mesa banua la diongei ma'hame-hame. Sulei tama, iya ditutu'i siaham ba'ba.
11 Tä' masäe, iya sulem duka' indo lima änä' daha to tä' matua tambu' anna metamba-tambai naua: ‘O tuam! Tungka'ikam kami'!’
12 Sapo' natimba'i indo to la kebaine naua: ‘Setongam-tonganna, tä'koa' iko kuissam.’ ”
13 Mane naalai Puang Yesus pungngu' tannunna inde pehapangam naua: “Iam too anna la majaga liungkoa' aka tä' deem tau la muissanni wattunna kasuleangku sule.”
Pehapangam diona tallu sabua'
25:14-30
Luk. 19:12-27
14 Anna mane naua: “Maka' umpalakom kapahentaanna Puang Allataala dipasihhapam issinna inde tulasam susi naua: Pissam wattu, deem mesa tau la le'ba' lako botto senga'. La mengkalaoi, untambaim tallu sabua'na anna napadokkoanni lisu pala'na doi'na aka la nagihisam.
15 Sapo' umpetua' indo sabua'na anna nabeenni situhu' la kapa'belaanna. Mesa nabeem lima sa'bu doi' bulabam, mesa nabeem dua sa'bu, anna mesa nabeem sasa'bu. Puhai, iya le'ba'um.
16 Puhanna dibeem indo doi', iya le'ba' siaham ia nagihi' indo to dibeem lima sa'bu, sampe mala kehängäm lima sa'bu doi' bulabam.
17 Susi toi duka' indo to dibeem dua sa'bu, kehängäm ia dua sa'bu doi' bulabam.
18 Sapo' indo ia to dibeem sasa'bu, le'ba' ia umbo'bä' litä' anna nalamunni.
19 Masäei, iya sulem sule indo puäna. Sulena, iya sihekemmi sabua'na.
20 Indo to dibeem lima sa'bu doi' bulabam le'ba' lako olona puäna anna nauaanni: ‘O tuam, indo doi' umbeennä', iya kugihi' lessu'mu sampe tiluppi' dua mendadi sapulo sa'bu.’
21 Natimba' indo puäna naua: ‘Mapia! Abana si'da sabua' mapiako anna manuhu'. Malako dikatappa'i, aka manuhu'ko illaam kaha-kaha bahinni', iya temo la kupadokkoangko lisu pala'mu babaam kasalle. Maiko anna mangngala tabako duka' illaam katilallasangku.’
22 Puhai, iya sulem duka' indo to dibeem dua sa'bu doi' bulabam anna nauai: ‘Indo doi' dua sa'bu umbeennä', iya kugihi' lessu'mu sampe tiluppi' dua mendadi appa' sa'bu.’
23 Natimba' indo puäna naua: ‘Mapia! Abana si'da sabua' mapiako anna manuhu'. Malako dikatappa'i, aka manuhu'ko illaam kaha-kaha bahinni', iya temo la kupadokkoangko lisu pala'mu babaam kasalle. Maiko anna mangngala tabako duka' illaam katilallasangku.’
24 Katampasanna sule duka' indo to dibeem sasa'bu doi' bulabam anna nauai: ‘O tuam, kuissam kuua mesako to makahha'. Aka si umpepaheko iko pahe taiko muambo'i anna si umpakissingko pahe taiko untananni.
25 Iam too kasuhunganna anna le'ba'mä' kulamum dokko litä' indo doi'mu, aka kuua pa'de manii anna ungkeaha'iä'. Dadi alam too sule inde doi'mu.’
26 Natimba' indo puäna naua: ‘O sabua' to kadake gau' anna to busungam! Muissammi le', muua kao mesaä' to si umpepahe pahe takao muambo'i anna si umpakissim pahe takao untananni!
27 Maka' susi, iya akanna tä'i umbeem inde doi' lako to si umpakeänä' doi', anna mala kutahima sitonda änä'na ke suleä'?’
28 Anna mane naua lako sabua' senga'na: ‘Alai itim doi' anna umbeem polepi lako indo to muampuam sapulo sa'bu doi' bulabam.
29 Aka menna-menna mala dikatappa'i umpalako indo puha dibeem, tau ia too la dihängänniam polepi anna mala tuttuam buda naampuam. Sapo' menna-menna tä' mala dikatappa'i umpalako indo puha dibeem, iya la diäläi pissam ia lao illaam mai kalena.
30 Dadi tibei itim sabua' takeguna tama indo ongeam handam malillim anna illaanni sumahho lumoa' sikekko' isinna tamate tatubo.’ ”
Hupatau dipopa'tadongkongam illaam allo ma'katampasanna
25:31-46
31 Anna mane naua Puang Yesus: “Maka' sulemä' to disangai Änä' Mentolino naponnoi kamatandeam nalahuä' ingganna malaika', iya la muokko'ä' yabo okkosam kahajaangku tadisihanteam.
32 Iya wattu etam too ingganna hupatau illaam inde lino la tihempum dio oloku anna kuse'lai sihhapam mesa to ma'kambi' umpasisähä' dombana anna bekena.
33 Indo ia domba la kupalulako tandai kanangku anna indo ia beke la kupalulako tandai kaihingku.
34 Anna la ma'kadaä' to disa'bu' Tomahaja lako indo to dio tandai kanangku kuua: ‘Maikoa' inggannakoa' to puha natamba' Ambeku anna mendadikoa' umma'na illaam kapahentaanna indo inna puha dipatokaangkoa' handu' dipadadinna inde lino.
35 Aka wattungku tadea' umbeennä' kuande, wattungku mabähhäm umbeennä' kuihu', wattungku tama tondä'mua' umpatama manappaä' banuammua'.
36 Wattunna pa'de pohebaku umbeennä' poheba, wattungku masaki umpamoloiä', anna wattunna illaannä' tahungkum si le'ba'koa' muolläiä'.’
37 Iya la natimba' indo to meimam naua: ‘O Debata, umba ngei kiitako tadea' anna kibeengko muande, battu mabähhängko anna kibeengko muihu'?
38 Umba ngei anna deengko kiita tama tondä'ki anna kipatamako banua? Anna umba ngei kiitako tä' ma'poheba anna kibeengko poheba?
39 Anna umba ngei anna kiitako masaki battu illaangko tahungkum anna kiolläiko?’
40 Iya la kutimba'i kuua: ‘Setongam-tonganna, iai too umpogau'a' lako inde solasubungku to handam matuna, iya iam too umpogau'a' lako kaleku.’
41 Puhai, iya la kuuaammi indo to dio tandai kaihingku: ‘Päläikoa' lao, daa muetaa' inde inggannakoa' to nahua tädona Puang Allataala, ammu le'ba'a' tama api tapi'de-pi'de indo to puha dipatokaam tomahajanna setam sola ingganna malaika'na.
42 Aka ikoa'-iko wattungku tadea' tä' umbeennä' kuande anna wattungku mabähhäm tä' umbeennä' kuihu'.
43 Wattungku tama tondä'mua' mokakoa' umpatamaä' banuammu, wattunna pa'de pohebaku tä' ussaha'daia' umbeennä' poheba. Susi toi wattunna masakiä' anna illaannä' tahungkum tä' deem si muolläiä'.’
44 Iya la naua indo to dio tandai kaihingku: ‘Umba ngei deengko kiita tadea' Debata battu haka mabähhäm, battu haka tamako tondä'ki battu haka pa'de pohebamu battu haka masakiko battu illaangko tahungkum anna tä'ko kipamoloi?’
45 Iya la kutimba'i kuua: ‘Setongam-tonganna, ingganna pa'palakoammua' indo tä'koa' umpamoloi inde solasubungku to handam matuna, iya setonganna tä' tia anggam ia tä' umpamoloia', sapo' Kaopi duka' tä' umpamoloi.’
46 Anna ingganna indo tau ia too la dipalutama ia ongeam pandahhaam sule lako salako-lakona. Sapo' indo ia to umpalako pa'elo'na Puang Allataala, la ullambi' ia katuboam sule lako salako-lakona.”